- 2006 - 2007 - 2008 - 2009 - 2010
 
 

 

   
 

9.11.2010

Voi että minulla on sitten taitavia koiria!

Lili on varsinainen kampaaja - tai kampausten purkaja. Se osaa avata poninhännän vetämällä kuminauhan tai donitsin varovasti ja hellävaraisesti pois. Ja pois se pitää saada. Lilin mielestä avoinna olevat hiukset ovat kauneimmat!

Erikoisnäyttelyä edeltävänä iltana istuin sohvalla ja sanoin Lukakselle, että nyt olisi pesun vuoro. Poika hyppäsi viereeni ja moiskautti märän kielipusun poskelleni. Nauroin ja sanoin, että miten se pesu nyt noin vaikuttaa. Ja taas tuli muiskaus. Jatkoin, että mennään nyt pesulle - ja taas pussattiin. Ja sitten välähti. Taisi pojalla mennä pesu ja pusu käskyt sekaisin. Seuraavaksi kun käytin sanaa suihku, korvat menivät taakse ja herra poistui takavasemmalle! Se oli Lukaksen tapa näyttää, että ei peseminen sitä maailman mukavinta ole. Menin kuitenkin kylpyhuoneeseen ja kutsuin sitä - ja niin Lukas tuli ja hyppäsi suoraan pesupenkille. Taitava ja viisas poika!

Leian intohimona on nukkua syvällä peiton (siis minun peittoni) alla. Mutta onneksi se tuntee käskyn "reunaan" ja siirtyy huokaisten seinän viereen nukkumaan.

Laralle hankalin käsky toteuttaa on "hiljaa". Olemme sitä treenanneet jo kolmisen vuotta. Se korvaa pienen kokonsa pippurisella ja kimeällä äänellä. Ja sitä ääntä käytetään usein ja tehokkaasti, aina heti kun jotain liikettä sen näköpiiriin tulee. Kun sanon Laralle, että hiljaa, täytyy sen muutaman kerran vielä haukahtaa. Sitten se tulee luokseni häntä heiluen kertoen ilmeellään, että enkö olekin kiltti ja kuuliainen tyttö? Mainioita pakkauksia kaikki neljä!

________________________________________________________________

20.6.2010

Ollaan jo kesässä. Johtuu se sitten kiireestä, laiskuudesta tai yleisestä saamattomuudesta, niin päiväkirjan kirjoittaminen on jäänyt. Itseäni harmittaa, sillä nämä raapustukset ovat mitä mainioin muisto koiraelämän tapahtumista. Kirjoitin tosin kertomuksen Lukaksen Englanninmatkasta ja se ilmestyy 28.6 Tiibetinspanieli-lehdessä nro 2.

Nyt kuitenkin ajattelin, että on aika päivittää laumani tilanne:

The King, Lukas 4v 5kk, on yhä voittamaton. Se on hieman rauhoittunut laumansa puolustamisessa ja tilustensa vartinoinnissa, ja nyt sille on jäänyt aikaa uudelle rakkaalle harrastukselleen, aitarallille! Mikään ei ole ihananpaa kuin juosta rallia jättikokoisten koirien kanssa puistossa - turva-aita välissä. Lukas on oppinut ovelasti varastamaan itselleen etumatkan lähdössä ja on ylen onnellinen päihittäessään isompansa. Olen kyllä huomannut, etteivät isot aina niin vakavissaan Lukaksen kanssa juokse.. mutta sitä Lukas itse ei huomaa kun pistelee sata lasissa eteenpäin. Ehkä me vielä tänä kesänä testaamme kuntoa ja nopeutta 60 m radalla makkarajuoksuissa.

Lilillä, 5v 8kk, on kurjaa. Lilin emäntä on tunteeton hirviö ja on laittanut Lilin dietille. Lili itse aikoinaan päätti, että saavutetuista eduista eli pentukiloista ei enää luovuta! Ainoa vain, että pennut eivät ole enää pentuja ja täyttävät kohta jo 2 vuotta, joten nyt on viimeistään jo laihdutuskuurin aika. Lilin pääsee taas näyttelyihin kun saavuttaa veteraani-iän, joten eihän tässä ole enää kuin pari vuotta aikaa laihduttaa :). Muuten Lili on yhä oma hurmaava itsensä: tietää tarkalleen mitä haluaa ja miten sen saa, rakastaa yli äyräiden niitä ihmisiä ja koiria jotka ovat saavuttaneet Lilin luottamuksen, näyttää tunteensa HYVIN selvästi - ja on meidän suuri johtajamme!

Suloinen kaunotar Leia, 4v 10 kk, on yhtä iloinen ja onnellinen kuin ennenkin. Se on höpsöistä höpsöin ja AINA hyvällä tuulella. Leia on tyytyväinen ovat asiat sitten niin tai näin. Leia on koiristani ainoa jota Lili ei ikinä komenna eikä käske. Tänä kesänä on Leian vuoro käydä taas näyttelyissä, tuloksena tähän asti kolmesta näyttelystä 3 x ERInomainen. Ehkä meitä joskus vielä onnistaa sen sertin suhteen?  

Ja Lara, räiskyvä, villi, riehakas, räksyttävä, hauska, 2v 9kk vanha minitipsuni. Laraa odottaa suuri elämänmuutos! Seuraaviin juoksuihin Laralle on katsottuna valmiiksi komea, nuori uros - ja haaveissani olisi pari pienen pientä tipsuvauvaa vielä tänä vuonna. Lara on meidän mestaripusuttajamme - ja Laran pennun tuleva emäntä (joka on ollut varattuna jo pitkään!) onkin sitä mieltä, että pusuttaminen on periytyvää. Siksi Laran pentu olisi hänen mielestään se paras mahdollinen!  Larallakin on uusi kesäinen harrastus. Se metsästää hyttysiä. On hauska katsella kun iltaisin pikkuneiti pihalla pomppii edestakaisin ja haukkaa ilmaa. Ja iltalenkillä, jos satun pysähtymään hetkeksikin, tunnen heti jonkun tönivän kuonollaan housunlahkeitani - Lara se vain on taas hyttyshommissa!

Ja siltä kaunottarelta, joka hetken aikaa laumamme viides, eli Hayalta terveisiä! Haya asuu nyt pysyvästi veljeni perheessä ja viettää suurimman osan ajastaan Lapinjärven kunnassa (siis ihan maalla! :=)). Haya rakastaa yhä puutarhanhoitoa ja kuoppienkaivuuta, ja sen ylin ystävä on Vili-kissa. Haya näki viikko sitten karhun ja ei tiennyt oikein mitä siitä ajatella. Onneksi karhu lähti karkuun!

________________________________________________________________

18.2.2010

Matkakuume nousee - siis minulla, Lukas ei voisi vähempää välittää kunhan vain saa olla mamman kanssa - ja matkavalmistelut Cruft'sin näyttelymatkaa varten ovat täydessä tohinassa. Jos kaikki menee suunnitellusti (eikä esim. mahdollinen jäänmurtajalakko tai muu sellainen estä matkaamme) lähdemme 9.3 autolla kohti Birminghamia.

Käväisimme viime lauantaina kenraaliharjoituksissa Tallinnan KV näyttelyssä. Lukas käyttäytyi ja esiintyi erinomaisesti. Se, että tulimme toiseksi, ei ollut Lukasen syy. Toinen uros oli erittäin komea ja enemmän tuomarin mieleen. Nyt on pojalla plakkarissa kolme Cacibia ja neljä vara-Cacibia. Ehkä se neljäs vaadittava sieltä vielä joskus tulee... ja tulee, jos se minusta on kiinni :). Tallinnassa Lukas ihastui - Basset Hound neito Juttaan (9kk). Lukas ei yleensä muista kuin tipsuista ole kiinnostunut, joten tätä hellyyttä oli hauska seurata. Lukaksen orastava rakkaus Juttaa kohtaan loppui valitettavasti siihen, kun toinen Basset neito, melkein kaksivuotias Iso-Iita liittyi seuraan. Silloin oli Lukaksen mielestä paikalla "liikaa naista" ja se vetäytyi emännän jalkojen väliin murisemaan.

Olemme siis aloittaneet valmistelut. Lukas on käynyt hampaiden puhdistuksessa. Ei kuulemma ollut paljon puhdistettavaa, mutta koska pojalla tuli neljä vuotta täyteen, oli jo aikakin käydä tarkistamassa tilanne. Laivaliput on hankittu ja hotelli Birminghamissa varattu ja maksettu.

Cruftsilla on erittäin tehokas organisaatio. Toissa viikolla tuli sähköpostitse osallistumisvahvistus. Viime viikolla postitse infopaketti, sisäänpääsyliput sekä Lukasen numerolappu. Kehämme on siis lauantaina 13.3, luokka 2292 ja Lukaksen osallistumisnumero pitkä kuin nälkävuosi! Tipsuja kisaan on ilmoitettu 158.. noh, paljon vähemmän sentään kuin meidän erikoisnäyttelyissämme!!! Se kertoo jo paljon tipsujen määrästä ja tasosta pienessä kotimaassamme! Ja tänään postista tippui kansio täynnä kutsuja, mainoksia ja tietoiskuja. Vielä olisi pari viikkoa aikaa saada lisäpostia ;)).

Informaatiopaketissa oli mm. mukana lehtinen, joka varoitti irtonaisista, yksin jätetyistä paketeista ja hylätyistä laukuista. Olemme todella matkalla "suureen maailmaan", jossa pommiuhkakin on aina todellinen. Toinen asia, josta jokaisessa kirjeessä puhutaan, on se, ettei koiraa saa missään tapauksessa jättää näyttelypaikalla yksin. En varmasti jätä!  Huutia niille plantuille, jotka yrittävät vahingoittaa koiriamme!

________________________________________________________________