On monia asioita, joita tulee miettiä ennen kaniinin hankintaa. Ensinnäkin yksi suuri ero jäniksiin verrattuna on se, että kaniinit ovat seurallisia ja sosiaalisia käyttäytymiseltään. Jänikset sen sijaan viihtyvät yksittäinkin ja käyvät väkivaltaisiakin taistoja reviiriään puolustaessa. Kani sen sijaan kaipaakin seuraa ja jos hankit kanin, on parasta ottaa kaksi samaan aikaan toisilleen seuralaisiksi. Kaksi urosta on vaarallinen yhdistelmä, mutta uros ja naaras tulevat sen sijaan hyvin toimeen keskenään.

Monesti sanaa rusakko käytetään kuvaamaan kaikkia jäniseläimiä. Tämä ei silti pidä paikkaansa, sillä rusakko on vain yksi jänislajeista. Rusakon toinen nimi on peltojänis ja on tuttu myös Suomen luonnossa. Jänisten turkin väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talvella turkin väristä tulee valkoinen, jotta jäniksen on helpompi kulkea huomaamattomasti lumen keskellä. Eroja on myös kanin ja jäniksen asuinpaikoissa. Jänikset eivät tee pesäkolojaan maan alle samalla tavalla kuin kanit tekevät luonnossa.

Kanien ja jänisten välillä on eroja myös niiden ulkonäössä. Jänikset ovat suurempia kuin kanit ja niillä on pidemmät raajat kaneihin verrattuna. Jänikset ovat myös nopeampia juoksemaan, mikä auttaa niitä pakenemaan pedoilta ja muilta uhkaavilta vaaroilta. Jäniksen poikaset syntyvät karvaisina ja näkevät poikasesta saakka. Kaninpoikaset sen sijaan syntyvät sokeina ja karvattomina ja ovat hyvin alttiina vaaroille. Kanit on kesytetty ja niitä pidetään myös lemmikkeinä, kun taas jäniksiä ei ole kesytetty lemmikeiksi. Myös ravinnossa on eroja: jänikset syövät kovempiakin asioita kuten puun kuorta ja pieniä risuja kun taas kaneille maistuu pehmeämpi ravinto, esimerkiksi kasvikset ja heinä.

Sekä kanit että jänikset lisääntyvät kovaa tahtia ja voivat saada jopa kahdeksan poikuetta vuodessa. Keskimääräinen elinikä villeinä elävillä kaneilla on noin kuusi vuotta. Kanien silmät ovat sivummalla ja ne näkevät taakseenkin paremmin kuin jänikset. Tämä auttaa pedoilta suojautumisessa ja vaarojen ennakoimisessa. Jänikset luottavat piiloutumisen sijaan pedoilta karkuun juoksemiseen ja voivatkin juosta useimpien tilastojen mukaan jopa 72 kilometrin tuntivauhtia. Sekä jänikset että kanit kokevat vuosittain karvanlähtöajat, jonka aikana niiden turkki vaihtuu.

Jänisten ja kanien metsästys

Jäniksiä ja kaneja metsästetään Suomessa edelleen perinteisesti aseen ja ajokoirien kanssa. Metsästäjät sanovat, että jäniksen liha maistuu riistamaisemmalta kuin kaninlihan miedompi maku. Metsästystä harrastetaan ruoaksi hankkimisen lisäksi sen takia, että niiden kanta pysyisi kurissa. Jänikset voivat olla riesa peltojen ja puutarhojen omistajille, sillä ne syövät useimmiten kasvillisuuden pilalle ja voivat jopa pahimmassa tapauksessa tuhota koko viljelijän kylvämän sadon.

Jäniksen lihaa syödään esimerkiksi paistin ja pataruokien muodossa ja se on energiasisällöltään muita lihoja terveellisempää. Lihassa on vain hyvin vähän rasvaa ja maku on silti hyvä. Vuosittain jäniksiä metsästetään Suomessa noin kahden- ja kolmensadan tuhannen yksilön verran kun taas rusakoiden vuosittainen metsästysmäärä on kuudestakymmenestä seitsemäänkymmeneen tuhanteen yksilöön saakka. Kanin turkista on käytetty turkisvalmistukseen mutta jäniksen turkis ei sovi ohuen nahkansa takia turkisten tekoon.